maanantai 1. joulukuuta 2008

Uutisia, uutisia ja uutisia

Siellä oli jotain. Se näkyi ultraäänikuvissa (se geeli tuoksuu mielestäni hyvälle) turvotuksena sekä parina tuntemattona pattina. Verikokeet paljastivat leukosyyttien olevan hieman koholla, mutta olevan silti normaaleissa rajoissa. Ei jatkotoimenpiteitä, jollei turvotus taas nousisi.

Seuraavana päivänä saapuivat kuolinsyytutkimusten tulokset joten 46 päivää odotettuamme saimme vihdoin tietää mihin terveeksi luultu äiti kuoli 15 tunnissa.

Seuraavana päivänä saapui tieto saadusta apurahasta minulle ja työryhmälleni.

Ja sitä seuraavan päivänä istuimme pankissa ja listasimme äitini ja isäni omaisuutta perukirjoissa.

Ja viikon viimeisenä arkipäivänä sain tietää työni jatkuvan päätoimisena tuntiopettajana myös kevään ajan.

---

Iltaisin olen istunut nojatuolissa ja neulonut villasukkia. Iltapäivisin istun työhuoneella ja manailen huonoa ompelutaitoani.
Tänään viritin vanhan rukin käyttökuntoon ja kertasin lankoja ensimmäisen kerran 10 vuoteen. Hauskaa, ja niin aivot tyhjentävää tekemistä. Kissat osallistuivat, pyynnöstä huolimatta, touhuun parhaansa mukaan. Nyt minulla on ylikierteistä villa-pellava lankaa, josta en raaski tehdä mitään. Sekä ylikierteistä villalankaa, josta virkkasin ala-astetyylimäisesti patalapun tai vastaavan.


Työhuoneella. Joskus kun suruja oli vielä vähemmän.

2 kommenttia:

Inessio kirjoitti...

Aloitat tyhjältä, tosin mustalta pöydältä?

ainaoikein kirjoitti...

Musta on hyvä väri. Hiipinyt viime vuosina hiljakseen enemmän ja enemmän liki.

Ja aina ajoittain on hyvä lähteä, muuttaa ja sijata uusi paikka :)