sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Pikän kaavan mukaan

10 tuntisen joulumarkkinamyynnin jälkeen suuntasin kollegan kanssa keskustaan ravintolaillalliselle. Etukäteen sovittu illallinen meinasi kaatua heti alkuunsa, sillä suosittu perheravintola oli ääriään myöten täynnä, mutta puhuimme meille paikat eräästä nurkkapöydästä.

Odottelimme tarjoilijaa, joka saapui puolen tunnin kuluttua pahoitellen että olimme joutuneet odottamaan niin kauan. Yksi työntekijöistä oli sairaana ja ravintolassa oli todellakin ruuhka. Tilasimme, saimme juotavaa, ja jäimme rupatellen odottelemaan pizzojamme.

Keskustelimme käsitöistä ja design-tuotteista. Joululahjoista ja kenelle on vielä lahja hankkimatta. Petos lautasella- kirjasta, jota olen lukemassa. Kerroin tehneeni muutaman testin, joiden kaikkien mukaan poden keskivaikeaa masennusta (sivusimme aihetta lyhyesti ja ilman suurempaa noteerausta. Hienoa, sillä en jaksa puhua itsestäni ja voimakas reagointi asiaan vain nostaa ärtymystäni). Ja kissoista; kun kaksi kissanomistajaa istuu samassa pöydässä puheenaihetta riittää!
Kun aikaa oli vierähtänyt 1h 40min, tarjoilijapoikamme saapui nolon näköisenä pöytämme äärelle ja tunnusti unohtaneensa tilata ruokamme sen kaiken ruuhkan keskellä. Emme pahastuneet, sillä ei meillä mikään kiire ollut. Aikaa vierähtikin yhteensä 3 tuntia, päivällä vitsailimmekin että syödään pitkän kaavan mukaan...

---

Esko-tytöstä on kehkeytynyt suunnaton saunoja! Kun kiukaaseen laitetaan tulet, se makoilee saunan ylälauteilla laskeutuen sieltä alas lauteitten alle sitä mukaa kun lämpötila nousee sen mielestä liian kuumaksi. Se köllöttelee lattialla (tai puukorissa) kun ensimmäinen kylpijä saapuu löylyihin ja jää saunaan tämän luovuttaessa saunavuoron seuraavalle.
Vähintäänkin tunnin saunassa lekotellut kissanpoikanen on äärettömän lämmin, kun sen nostaa syliin.

Ei kommentteja: