Poikkeuksellisesti ensimmäiset kyyneleet ilmestyivät jo kun astuin portista sisään. Tottunein askelin suuntasin kohti oikeaa riviä, osaan tuon matkan jo unissani. Kohdalla pysähdyin ja puristin kädessäni olevaa kimppua pitkään ennen kuin laskin sen kylmään maahan, kanervien viereen.
Hyvää syntymäpäivää, äiti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti